Valitse sivu

Sunnuntaina 8.9. vietetään YK:n kansainvälistä lukutaidonpäivää. Suomi on maailman lukutaitoisin maa. Kuitenkin poikien ja tyttöjen väliset erot lukutaidossa ovat OECD-maista suurimpia juuri Suomessa: PISA-tutkimuksen (2015) mukaan peruskoulun päättävät 15-vuotiaat tytöt olivat poikia noin vuoden edellä lukutaitoa mitattaessa.

Pojista heikon lukutaidon omaa 16 %. Tytöistä heikkoja lukijoita on 7 %. OECD:n tilaston mukaan pojat lukevat selkeästi tyttöjä vähemmän vapaa-ajallaan. Lisäksi poikien asenteet lukemista kohtaan ovat tyttöjä keskimäärin negatiivisempia.

Lukutaidon merkitys lapsen kehitykselle on useaan otteeseen osoitettu. Esimerkiksi lapselle ääneen lukemisen ja kirjojen saatavuuden kotona on todettu vaikuttavan positiivisesti lapsen koulumenestykseen ja keskeisten kognitiivisten taitojen kuten empatiakyvyn kehittymiseen. Heikko lukutaito lisää myös riskiä syrjäytyä opinnoista ja työelämästä. Siksi poikien jääminen jälkeen lukutaidossa on erityisen huolestuttavaa.

Miehet ry vaatii, että oppimis- ja koulutuseroihin kiinnitetään niin kouluissa, kunnissa, ministeriöissä kuin eduskunnassa entistä vahvemmin huomiota. Lukutaito on jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen perusoikeus. Maailman monimutkaistuessa ja työelämän vaatimusten kasvaessa yhtäkään lasta ei saa jättää ilman olennaisia perustaitoja.

Yksi keino tilanteen helpottamiseksi on huolehtia koulutuksen riittävistä resursseista sekä kannustaa ja tukea eritoten poikia lukuharrastuksen parissa. Yhdistyksen puheenjohtaja Janne Salakka lähestyy teemaa Iltalehdessä julkaistussa poikien oppimista ja lukutaitoa käsittelevässä artikkelissa seuraavasti:

– On myös haitallista ajatella, että ”pojat eivät vaan opi”. Poikiakin tulisi kannustaa lukemaan ja olemaan rohkeita ilmaisuaineissa samalla tavalla kuin tyttöjä, Salakka painottaa.

 

Pojat tarvitsevat tässä roolimalleja.

 

– Esimerkiksi [jääkiekkomaalivahti] Kevin Lankisen lukuharrastus on ihan mahtava juttu. On mielettömän tärkeää, että esimerkkiä näyttävät tällaiset tyypit, joita nuoret katsovat ylöspäin, Salakka sanoo.

 

Salakka kiteyttää kannakseen, että tukea pitäisi kouluissa suunnata paremmin sitä tarvitseville – oli tämä sitten poika, tyttö tai jotain muuta.

 

– Kaikki oppivat eri tavalla, ja esimerkiksi koulutuksen perusresursseihin panostaminen auttaa jokaista. Kun koulutuksen perusasiat ovat kunnossa, voidaan huomioida, kenellä on hankaluuksia oppimisen kanssa ja antaa oikeanlaista tukea, hän toteaa.”