Valitse sivu
Suomessa on korkea aika aloittaa tavoitteellinen yhteiskunnallinen keskustelu siitä, miten tasa-arvoinen ja syrjimätön asepalvelus toteutetaan. Nykyinen asepalvelus ei ole tasa-arvoinen ja sen toteutukseen liittyy monia ongelmia, jotka tulee korjata. Osa tarvittavista muutoksista on toteutettavissa jo nykyisen mallin sisällä, mutta myös perustavanlaatuiset rakenteelliset muutokset ovat välttämättömiä.

Tällä hetkellä suomalaiset eivät ole yhdenvertaisia lain edessä. Suomen sukupuolittunut asepalvelus on ristiriidassa perustuslain 6§ kanssa, jossa säädetään ihmisten yhdenvertaisuudesta. Laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (9§) on jouduttu erikseen määrittelemään, että vain miehiä koskeva asepalvelus ei ole syrjintää. Koska lailla ei kuitenkaan pyritä kaventamaan sukupuolten välisiä tasa-arvokuiluja, lain muotoilu voidaan itsessään nähdä laillistettuna syrjintänä.

Suomi on saanut kansainvälisesti kritiikkiä nykyisestä tavasta järjestää asevelvollisuus. Yhdistyneiden kansakuntien ihmisoikeuskomitea ja ihmisoikeusjärjestö Amnesty kuuluvat niiden toimijoiden joukkoon, jotka ovat huomauttaneet useita kertoja esimerkiksi totaalikieltäytyjien rankaisemisesta. Totaalikieltäytymisen taustalla on usein ihmisen henkilökohtainen vakaumus ja näin ollen totaalikieltäytymisestä rankaiseminen tarkoittaa, että Suomessa on mielipidevankeja. Tämä on vahvassa ristiriidassa YK:n ihmisoikeusjulistuksen kanssa.

Lainsäädäntöongelmien lisäksi Suomen asepalveluksessa ilmenee monia haitallisia tapakulttuuriin ja käytäntöihin liittyviä ongelmia. Armeijassa tehdään niin sanotusti “pojista miehiä”, mikä vahvistaa käsitystä yksipuolisesta, kovasta ja pahimmillaan väkivaltaisesta miehuudesta. Seksistiset puhetavat, kiusaaminen, häirintä ja vähemmistöihin kohdistuva syrjivä käyttäytyminen kuten homofobia ovat edelleen nykyiseen armeijakulttuuriin liittyviä ongelmia. Sosiokulttuurinen puoli olisi ratkaistavissa jo nykyisen palveluksen sisällä korjaamalla asenteita ja kulttuuria itsessään normikriittiseen ja ihmisoikeusperustaiseen suuntaan.

Näin ollen Miehet ry katsoo, että Suomen on korkea aika toteuttaa tasa-arvoinen ja syrjimättömyyden periaatteita noudattava asepalvelus. Tasa-arvoinen asepalvelus on mahdollista toteuttaa usealla eri tavalla. Me emme halua tässä kannanotossa lukkiutua yhteen malliin, vaan ennemminkin esittää keskeisiä periaatteita ja reunaehtoja tasa-arvoiselle palvelukselle. Pohjana voisi kuitenkin monilta osin toimia Norjan malli, jossa palvelus perustuu ihmisten vapaaehtoisuuteen, motivaatioon ja soveltuvuuteen, joka olisi selkeä edistysaskel nykyiseen sukupuolittuneeseen ja rangaistavuutta ylläpitävään sekä ihmisoikeuksia loukkaavaan asepalvelusjärjestelmään.

Oikeudenmukainen ja tasa-arvoinen palvelus huomioi ainakin seuraavat asiat:

  • Palvelusvelvollisuuden ei tule perustua sukupuoleen.
  • Palveluksesta tai kutsunnoista kieltäytymisestä ei tule rangaista.
  • Koska palvelus on perustuu vapaaehtoisuuteen ja motivaatioon, se ei kohtele eri ihmisryhmiä eriarvoistavasti esimerkiksi uskonnon tai asuinpaikan perusteella.
  • Kutsuntojen tulee olla joko koko i) kaikille yleiset tai ii) valikoivat perustuen esikyselyllä selvitettyyn henkilökohtaiseen motivaatioon. Mikäli kutsunnat ovat kaikille yleiset, niiden tulee olla yleishyödylliset esimerkiksi tarjoamalla mahdolisuus saada ohjeistusta henkilöllisten terveys- ja sosiaalipalveluiden järjestämiseksi.
  • Palveluksen tulee mahdollistaa moninaiset suorittamisen tavat, kuitenkin niin, että niillä on yhteiskunnallinen peruste.
  • Ajankäytön tulee olla tehokasta ja perusteltua, eikä palveluksessa olevan aikaa pidä hukata. Lisäksi palveluksesta tulee maksaa kohtuullinen korvaus.
  • Mikäli palveluksen malli on valikoiva (n. 20 000-25 000 henkilöä), palvelukseen osallistumisessa tulee korostaa henkilön motivaatiota ja soveltuvuutta tehtävään.
  • Palveluksen tulee pyrkiä olemaan aidosti hyödyllinen siihen osallistuville, mikä myös kasvattaa motivaatiota osallistua.
  • Palveluksen tulee tarkastella turvallisuutta kokonaisvaltaisesti ja huomioida esimerkiksi erilaiset ei-sotilaalliset kriisit, ilmastonmuutos ja kyberuhat.
  • Kaksoiskansalaisten erityistilanteisiin tulee kiinnittää huomiota niin, että palvelus pysyy tasa-arvoisena myös heille.
  • Nykyisestä nimestä “asevelvollisuus” tai “asepalvelus” on luovuttava ja korvattava se neutraalimmalla termillä kuten “kansalaispalvelus”.

Jo nykyisen palveluksen sisällä tulee huomioida seuraavat asiat:

  • Tasa-arvoinen ja yhdenvertainen kohtelu otetaan vakavasti palveluksessa: kiusaamisesta, seksismistä, häirinnästä ja vähemmistöihin kohdistuvasta syrjinnästä on päästävä eroon.
  • Palveluksen ei tule vahvistaa käsitystä yksipuolisesta miehuudesta. Palveluksen tehtävä ei ole “kasvattaa pojista miehiä”, eikä vahvistaa kapeita sukupuolirooleja.
  • Palveluksessa tulee sallia erilaiset mielipiteet ja kannustaa niiden ilmaisuun.
  • Palveluksen ei tule toimia keinona levittää militaristista tai nationalistista ajattelua. Palvelus ei myöskään saa legitimoida väkivaltaa, kannustaa muukalaisvihamielisyyteen tai vahvistaa haitallisia ennakkoasenteita eri ihmisryhmiä kohtaan.
  • Kutsuntojen käytänteet eivät saa olla syrjiviä. Esimerkiksi vamman tai vammaisuuden ei tule olla este palveluksen suorittamiselle, vaan jokaisen henkilökohtainen motivaatio ja kyky osallistua palvelukseen tulee arvioida erikseen.
  • Palveluksella on hyvä olla koulutuksellinen ja kasvattava vaikutus esimerkiksi sosiaalisten taitojen ja ryhmässä toimimisen suhteen, mutta sen ei tule olla peruste lykätä keskeisten elämäntaitojen oppimista vasta palvelukseen.
  • Palveluksessa tulee olla mahdollista oppia ja päästä hyödyntämään henkilökohtaista osaamista. Esimerkiksi palveluksessa olevien osaaminen voidaan tuoda hyötykäyttöön vapaaehtoistoiminnan muodossa, jonka järjestämisestä voidaan palkita vapailla.
  • Uskonnollinen opetus ja kaikille yhteinen uskontunnustus eivät kuulu osaksi palvelusta. Palveluksessa olevan tulee kuitenkin halutessaan voida tunnustaa ja harjoittaa uskontoansa.
  • Palveluksen tulee huomioida palveluksessa olevien hyvinvointi ja terveys kokonaisuutena. Erityisesti mielenterveyden ongelmiin on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota. Lisäksi armeijassa työskentelevien hyvinvointiin tulee panostaa esimerkiksi sota- ja konfliktitilanteista kotoutuessa.

Keskustelu tasa-arvoisesta asepalveluksesta on ajankohtainen juuri nyt. Vuonna 2018 Elisabeth Rehnin ajatushautomo Bank of Ideas ehdotti ideapaperissaan sukupuolineutraalia asepalvelusta. Lukuisat poliittiset nuorisojärjestöt ovat ottaneet kantaa tasa-arvoisen asepalveluksen puolesta ja myös puolueissa on kiinnitetty huomiota nykymallin epätasa-arvoisuuteen. Osana yhteiskunnallista keskustelua Miehet ry tukee käynnissä olevaa Asepalvelus2020-kampanjaa, jonka tavoitteena on edistää tasa-arvoista asepalvelusta ja lopettaa palveluksesta kieltäytymisen rankaiseminen.