Tunnetaitojen opettamista pojille ei ole historian saatossa priorisoitu. Patriarkaalisessa yhteiskunnassa feminiinisiksi luokitellut ominaisuudet, kuten avoin ja sensitiivinen tunneilmaisu, mielletään usein maskuliinisia piirteitä vähempiarvoisiksi. Se on johtanut vahvaan polarisaatioon esimerkiksi miesten ja naisten välisissä tunnetaidoissa, mistä kärsivät kaikki monin eri tavoin.
Tunnetaidot auttavat tunnistamaan, sanoittamaan, käsittelemään ja ilmaisemaan tunteita. Mitä heikommat tunnetaidot, sitä enemmän ihminen muun muassa patoaa tunteitaan sisälleen ja toisaalta ilmaisee niitä hallitsemattomina tunteenpurkauksina. Tämä näkyy miesten kohdalla usein esimerkiksi puhumattomuutena ja muuna sisäänpäin kääntymisenä, yhteiskunnallisena syrjäytymisenä sekä väkivallan eri muotoina itseä, toisia miehiä ja muita ihmisiä kohtaan.
Tunnetyö on jokaisen oikeus
Kaikilla pojilla ja miehillä on ennen kaikkea oikeus aktiiviseen tunnetyöhön ja tunneilmaisunsa kehittämiseen, sillä poikien ja miesten tunnetaitojen vahvistaminen turvallistaa yhteiskuntaa. Se esimerkiksi tukee omien toiveidemme ja tarpeidemme turvallisempaa kommunikointia, haastaa netin ja somen väkivaltaisia miesyhteisöjä, kitkee urheilun ja nettimoninpelien misogynistista ja rasistista “pukukoppipuhetta” sekä ennaltaehkäisee lähisuhdeväkivaltaa.
Meidän miesten tunnetyön kehittyminen vaatii ensisijaisesti aktiivista muutostyötä meiltä itseltämme, mutta mistä voisi aloittaa? Voit esimerkiksi kysyä itseltäsi: miten reagoin, kun tapailemani ihminen antaa minulle pakit? Onko toisen turvallista antaa minulle pakit? Entä miten lähipiirissäni puhutaan naisista ja vähemmistöistä, erityisesti miesten kesken? Mitä tunnen ja miten toimin, jos kuulen naisia tai vähemmistöjä alentavaa puhetta esimerkiksi kavereiden tai perheen seurassa? Miten reagoin, jos näen ahdistelua tai häirintää julkisessa tilassa? Mikä estää minua menemästä väliin?
Koska mies on patriarkaalisen yhteiskunnan keskiössä ja meidät miehet on pojista saakka kasvatettu siihen eetokseen monin sosiokulttuurisin tavoin, rakentuu meidän tunnelukkomme usein niin sanotun oikeutuksen tunteen ympärille. Oikeutuksen tunne saa meidät muun muassa ajattelemaan naista ja naistyypillisiä kehoja meidän omaisuutenamme, joka johtaa kieltävien vastausten hyväksymisen vaikeuteen ja siten usein naisten rajojen ja turvallisuuden tunteen rikkomiseen.
Oikeutuksen tunne saa meidät kuvittelemaan, “ettei mitään saa enää sanoa”, kun meille sanotaan vastaan syrjivistä mielipiteistä ja ulostuloista perinteisessä ja sosiaalisessa mediassa. Oikeutuksen tunne myös ohjaa meitä asettamaan omia tarpeitamme muiden edelle, jolloin teemme esimerkiksi naisia selkeästi vähemmän tunne- ja metatyötä, mikä kuormittaa naisia ja estää tasapuolisen vastuunkannon toteutumista ihmissuhteissamme.
Tunnetaitoja voi harjoitella
Oikeutuksen tunne ennen kaikkea estää meitä miehiä kehittämästä tunnetaitojamme, sillä patriarkaalisten perinteiden mukaiset sukupuoliroolit eivät kannusta miestä muuttumaan, vaan haalimaan, ylläpitämään ja käyttämään valtaa sen eri muodoissa. Miten siis voimme päästä irti puutteellisten tunnetaitojen ja oikeutuksen tunteen syklistä?
Varhaiskasvatuksesta alkavan tunnetaito- ja ikätasoisen suostumusperustaisen seksuaalikasvatuksen lisäksi meille aikuisille miehille tulee olla tarjolla vertaisuutta siinä, miltä tunteiden tunnistaminen, kohtaaminen ja käsitteleminen tuntuu, sillä meitä ei välttämättä ole aktiivisesti opetettu siihen lapsuudessamme.
Jotta me miehet osaisimme olla turvallisempia itsellemme, toisillemme ja muille, tarvitaan turvallisia sosiaalisia tiloja, joissa edellä mainittujen taitojen oppimista voi kokeilla ja harjoitella vertaisten keskuudessa. Ilokseni voinkin kertoa, että Miehet ry suunnittelee tälle vuodelle miehille suunnatun keskusteluryhmätoiminnan pilotointia. Lisätietoa ryhmistä on luvassa myöhemmin!
Yhteiskunnallisen muutoksen tulee tuntua: tunteet ovat aktiivisen toiminnan moottori. Muutos alkaa aina tunteista.
Touko Niinimäki
Miehet ry:n puheenjohtaja
Viimeisimmät kommentit