Valitse sivu

Miehet ry pilotoi kevään 2022 aikana miehille suunnattuja keskusteluryhmiä. Ryhmissä pyritään luomaan turvallinen tila mieheyteen ja maskuliinisuuteen liittyvien kysymysten pohtimiseen. Keskiössä on aktiivinen kuuntelu ja itsereflektio.

Seksuaalisen häirinnän ja ahdistelun yleisyys ja laajuus nousi julkiseen keskusteluun #MeToo-liikkeen myötä vuonna 2017. Pitkään jatkunutta häirintää ja ahdistelua on tuotu päivänvaloon esimerkiksi monissa eri ammattiryhmissä, ja vastikään uutisoitiin lakimuutoksesta, jossa suostumuksen käsite lisätään osaksi seksuaalirikoksia koskevaa lainsäädäntöä.

– Arjen asenteiden, tapojen ja konkreettisen käytöksen muutos tapahtuu hitaasti, varsinkin meidän aikuisten keskuudessa. Jotta oppii uusia tapoja ajatella, toimia ja olla, pitää ensin aktiivisesti oppia pois vanhoista, sanoo Miehet ry:n puheenjohtaja Touko Niinimäki.

– #MeToosta seurannut keskusteluilmapiirin muutos on ollut merkittävä ja suhteellisen nopea. Se on herättänyt monissa miehissä tarpeen työstää mieheyteen ja maskuliinisuuteen liittyviä kysymyksiä turvallisessa ympäristössä. Pyrimme vastaamaan tähän tarpeeseen nyt pilotoitavalla ryhmätoiminnalla, Niinimäki toteaa.

Keskusteluryhmissä keskitytään aktiiviseen kuunteluun

Ryhmien toiminta perustuu Miehet ry:n ruotsalaisen sisarjärjestö MÄNin luomaan Efter #MeToo -keskustelumenetelmään. Se sisältää kaksi eri tyyppistä keskusteluympäristöä: yksilön kokemuksiin keskittyvän “pienen huoneen” sekä yhteiskunnallisemman näkökulman ottavan “suuren huoneen”. Miehet ry:n pilottiryhmissä keskustellaan pienen huoneen periaatteiden mukaisesti.

– Ryhmien käymissä keskusteluissa puhutaan vain kunkin omista kokemuksista ja tunteista, kertoo ryhmätoimintaa Miehet ry:n hallituksessa koordinoiva Tom Kettunen. 

– Pelisääntöihin kuuluu, että toisten puheenvuoroja ei kommentoida mitenkään, eikä keskusteluun tuoda teoreettista ulottuvuutta tai vaikeita käsitteitä. Näin kynnys osallistua ryhmiin pysyy mahdollisimman matalana.

Pienen huoneen menetelmä muuttaa myös sitä, miten osallistujat orientoituvat keskusteluun. Kun toisten kertomuksia ei ole lupa kommentoida, painopiste siirtyy aktiiviseen kuunteluun ja hiljaiseen reflektointiin: mitä ajatuksia tämä herättää minussa, mitä voin oppia tästä? Kettunen muistuttaa, että vaikka toisten annetaan puhua keskeyttämättä, on puheenvuoroilla silti tietyt raamit.

– Ryhmissä työstetään omia ajatuksia omaan tahtiin, ne eivät ole terapiaa. Jokaisen odotetaan sitoutuvan Miehet ry:n turvallisemman tilan periaatteisiin, eli esimerkiksi rasistiset ja homofobiset puheet ovat ryhmissä kielletty.

Turvallisempaa tilaa omien tunteiden työstämiseen

Miehet ry:n koordinoimat keskusteluryhmät käynnistyvät maaliskuussa. Aluksi järjestetään kaksi pilottiryhmää, yksi suomeksi ja yksi ruotsiksi. Kumpaankin ryhmään pyritään samaan 5–9 osallistujaa, jotka tapaavat viisi kertaa verkon välityksellä. Niin ryhmäkoordinaattori Kettunen kuin puheenjohtaja Niinimäki toivovat, että keskusteluryhmistä saadaan tulevaisuudessa vakiintunut osa Miehet ry:n toimintaa.

– On selvä, että seksuaalista itsemääräämisoikeutta vahvistava lainsäädäntö tarvitsee tuekseen merkittävää sosiaalista kulttuurinmuutosta. Nyt pilotoitavat ryhmät mahdollistavat miehille turvallisemman tilan omien tunteiden hahmottamiselle, sanoittamiselle ja työstämiselle. Tämä on tärkeää, sillä käytöksen ja toiminnan muutos edellyttää usein vahvojen tunnekokemusten käsittelyä, summaa Niinimäki.

Keskusteluryhmät ovat avoimia itsensä mieheksi määritteleville Miehet ry:n jäsenille. Ryhmiin voi ilmoittautua lomakkeella, jonka yhdistyksen jäsenet saavat piakkoin sähköpostiinsa.

Lisätietoja / tilläggsinformation / more information:

miehetry@gmail.com