UKK – usein kysyttyjä kysymyksiä
K: Mikä on Miehet ry?
V: Miehet ry on feministinen järjestö miehille ja miesten tasa-arvosta kiinnostuneille. Yhdistys perustettiin kansainvälisenä miestenpäivänä 19.11.2018.
K: Miksi feministinen miesjärjestö?
V: Me ajattelemme, että feminismi kuuluu kaikille. Lisäksi olemme vakuuttuneita siitä, että myös miesten tulee olla aktiivisia tasa-arvoisen, oikeudenmukaisen ja kaikille reilun maailman rakentamisessa. Myös miehet voivat olla feministejä!
K: Onko feministinen miesjärjestö paradoksi?
V: Ei ole. Nykypäivän feminismi tavoittelee aivan kaikkien ihmisten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Vaikka ‘feminismi’ sanana historiallisista syistä viittaa ‘naiseen’ tai ‘naiseuteen’, sisällöllisesti feminismi ei aja vain yhden sukupuolen aseman edistämistä. Koska termi on vakiintunut niin tieteellisessä kontekstissa kuin arkikielessä, emme näe tarvetta vaihtoehtoisille termeille.
K: Mitä Miehet ry tavoittelee toiminnallaan?
V: Miehet ry tavoittelee kaikille tasa-arvoista ja yhdenvertaista maailmaa. Erityisesti yhdistys keskittyy miehiin ja mieheuteen kohdistuviin tasa-arvokysymyksiin. Tavoitteitaan yhdistys edistää moniperustaisen feminismin ja antirasismin tarjoamien työkalujen avulla.
K: Mitä ”intersektionaalinen feminismi” tarkoittaa?
V: Intersektionaalisella feminismillä viitataan usein nykymuotoiseen feminismiin. Käännös intersektionaalisuudelle voisi olla “moniperustaisuus” tai “moniperusteisen syrjinnän tunnistaminen”. Toisin sanoen sukupuoli ei ole ainoa asia, joka voi johtaa syrjintään. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) määrittelee sanan seuraavasti:
“Se tarkoittaa, että yksilön identiteettiin ja asemoitumiseen yhteiskunnallisissa valtasuhteissa vaikuttavat sukupuolen lisäksi monet muutkin erot, kuten yhteiskuntaluokka, ikä, etninen tausta ja seksuaalinen suuntautuminen.
Intersektionaalisuus ei silti ole pelkästään monien eri yhteiskunnallisten erontekojen yhtäaikaista vaikuttamista vaan viittaa nimenomaan siihen, miten ne vaikuttavat toisiinsa. Esimerkiksi naisena oleminen on erilaista keski-ikäiselle valkoiselle heteroseksuaaliselle naiselle kuin nuorelle tummaihoiselle homoseksuaaliselle naiselle.”
Toisin sanoen moniperustainen feminismi tarkoittaa sitä, että erilaiset syrjinnän muodot vaikuttavat eri tavalla eri ihmisiin. Myös syrjinnän määrä vaihtelee: yksi hädintuskin koskaan kohtaa syrjintää, toiselle syrjinnän kokemukset ovat jokapäiväisiä. Syrjintä voi kohdistua esimerkiksi sukupuoleen, ihonväriin, etnisyyteen, taustaan, vammaan tai muun henkilölliseen ominaisuuteen.
K: Kuka voi liittyä jäseneksi?
V: Jäseneksi voi liittyä kuka tahansa, joka jakaa yhdistyksen arvot sukupuoleen, seksuaalisuuteen, taustaan, uskontoon tai muuhun henkilökohtaiseen tekijään katsomatta. Lisäksi yhdistykset, yritykset ja muut ryhmät voivat liittyä yhdistyksen kannatusjäseniksi.
K: Miten pääsee mukaan hallitukseen?
V: Hallituksen jäsenet valitaan vuosittain yhdistyksen syyskokouksessa syys-joulukuussa. Hallituksen valitsee yhdistyksen jäsenistö. Syyskokouksesta ilmoitetaan yhdistyksen sosiaalisen median alustoilla ja nettisivuilla hyvissä ajoin, viimeistään kuitenkin 14 vuorokautta ennen kokousta.
Hallitus koostuu puheenjohtajasta, kahdeksasta jäsenestä ja neljästä hallituksen varajäsenestä. Puheenjohtaja valitaan vuodeksi kerrallaan. Hallituksen jäsenten ja varajäsenten kausi on kaksi vuotta siten, että puolet väistyy tehtävästään vuosittain.
K: Mitä miesten etuoikeuksilla tarkoitetaan?
V: Etuoikeuksilla tarkoitetaan aktiivisen syrjinnän puutetta. Etuoikeus ei siis tarkoita sitä, että etuoikeutettu ihminen olisi automaattisesti hyvässä asemassa. Esimerkiksi valkoihoinen heteromies ei joudu kohtaamaan rasistista tai homofobista syrjintää. Hän voi kuitenkin olla muilla tavoilla huonossa tai sorretussa asemassa, esimerkiksi asunnoton, masentunut tai syrjäytynyt.
K: Voiko mies kokea sortoa ja väärinkohtelua?
V: Kyllä voi. Miehiin kohdistuva sorto on kuitenkin luonteeltaan usein erilaista kuin ei-miehiin kohdistuva. Se ei kuitenkaan poista näihin ongelmiin puuttumisen tärkeyttä. Suomessa miehiin kohdistuvia rakenteellisia ongelmia ovat muun muassa koulutus- ja oppimiserojen kasvu, syrjäytyneisyys, yliedustus rikos- ja väkivaltatilastoissa, transmiesten asemaan liittyvät ongelmat, rasismi, miespuolisten turvapaikanhakijoiden oikeusturvan toteutuminen, sukupuolittunut asepalvelus ja perhe-elämän tasa-arvoon liittyvät kysymykset.
K: Millaisia tasa-arvoon liittyviä ongelmia miehet kokevat?
V: Kts. “Voiko mies kokea sortoa ja väärinkohtelua?”
K: Mitä on “toksinen maskuliinisuus” ja “haitallinen mieskulttuuri”?
V: Toksinen maskuliinisuus, myrkyllinen miehisyys, haitallinen miehisyys ja haitallinen mieskulttuuri ovat sisällöllisesti samansuuntaisia käsitteitä. Haitalliseen mieskulttuuriin ja myrkylliseen miehisyyteen liittyvät kapeat sukupuoliroolit ja kulttuuriset normit eli yhteisölliset tavat toimia. Näihin rooleihin liittyy esimerkiksi tarpeeton kovuus, taipumus ratkaista ongelmia väkivaltaisesti ja tunteista puhumattomuus. Lisäksi miehiin kohdistuu usein oletuksia siitä, että heidän tulisi toimia tietyllä tapaa.
Monet meistä tiedostamattaan tai tiedostaen pitävät yllä ainakin joitain haitalliseksi miellettäviä tapoja ja malleja. Tämä ei kuitenkaan tee kenestäkään huonoa ihmistä, ja tärkeintä on, että ihminen pyrkii tiedostamaan tällaiset piirteet, niiden mahdolliset haitalliset vaikutukset itseen ja ympäröivään maailmaan sekä työstämään niitä.
K: Ovatko kaikki valkoiset heteromiehet “toksisia” ja osa “sortavaa patriarkaattia”?
V: Eivät ole. Puhuttaessa myrkyllisestä miehisyydestä tai haitallisesta mieskulttuurista ei tarkoiteta, että miehet olisivat pahoja ja miehisyys automaattisesti mitenkään väärin. Myrkyllisyydellä viitataan sellaiseen käyttäytymiseen, joka kaventaa miesten itsensä ja muiden hyvinvointia.
Haitallinen mieskulttuuri ei ole kenenkään yhden henkilön vika ja aikaansaannos – siksi ”toksisuudesta” puhuttaessa kritiikki kohdistuu useimmiten laajempiin kulttuurisiin tapoihin ja tottumuksiin. Jokainen meistä voi kuitenkin osaltaan vaikuttaa siihen, että näitä rakenteita puretaan omassa toiminnassamme ja ympäristössämme.
K: Mitä ovat kapeat sukupuoliroolit ja kulttuuriset normit?
V: Kapeat sukupuoliroolit ja kulttuuriset normit näkyvät siinä, että edelleen usein vain tietynlainen tapa “olla mies” mielletään oikeanlaiseksi. Miehisyyksien kirjo ei mahdu yhteen muottiin, eikä ketään tule myöskään siihen pakottaa.
K: Miten ahtaisiin sukupuolirooleihin ja kulttuurisiin normeihin voidaan vaikuttaa?
V: Juurtuneisiin tapoihin, rooleihin ja ajattelumalleihin vaikuttaminen on usein hidasta ja työlästä. Niihin voidaan kuitenkin vaikuttaa lisäämällä tietoutta, keskustelemalla ja luomalla uusia roolimalleja, lasten ja nuorten kasvatuksella sekä joissain tilanteissa muuttamalla lainsäädäntöä.
K: Hetkinen, puhutte ”rodullistamisesta”, vaikka olette antirasisteja?
V: Miehet ry ei usko rotujen olemassaoloon ja tämä on myös tieteellisesti todistettu. Rodullistaminen on puolestaan sosiologiasta lainattu termi (”racialize, racialized”). Rodullistettujen ihmisten oikeuksien puolesta työskentelevä Fem-R luokittelee termin sisällön näin: ”Rodullistaminen on yhteiskunnallinen prosessi, jonka myötä valta-asemassa olevat liittävät yksilöön tai ihmisryhmään etnisen taustan, uskonnon ja/tai ihonvärin takia stereotypioita tai/ja ennakkoluuloja.” Toisin sanoen rotuja ei ole olemassa, mutta eri ihmisryhmiin voidaan ulkoapäin ja rasistisesti liittää ominaisuuksia, jotka vahvistavat tällaista ajattelua. Kun asiaa miettii, myös rasismi (”racism”) terminä juontaa samasta englanninkielisestä sanasta. Rodullistaminen on vain pidemmälle suomennettu sana, joka kuvaa rasistista ilmiötä.
K: Ajaako Miehet ry myös muiden kuin miesten tasa-arvoa?
V: Kyllä ajaa. Vaikka yhdistyksen ensisijainen tarkoitus on edistää miesten tasa-arvokysymyksiä ja purkaa haitallisia miehisyyteen liittyviä normeja, haluamme myös osaltamme panostaa tasa-arvo- ja ihmisoikeustyöhön laajemmin. Samalla haluamme välttää tilanteita, jossa viemme tilaa muilta toimijoilta – yhdenvertaisuutta edistetään parhaiten kuuntelemalla heitä, joita asia ensisijaisesti koskee. Yhteistyö muiden tasa-arvo- ja ihmisoikeustoimijoiden kanssa on tässä avainasemassa.
Päivitetty 1.7.2020