Valitse sivu

Järjestimme Miehet ry:nä 23.3. webinaarin #TextMeWhenYouGetHome-aiheesta brittiläisen Sarah Everardin murhaan ja siitä syntyneestä keskustelusta naisvihaan liittyen. Paneelikeskustelua veti hallituksemme jäsen ja naisiin kohdistuvan väkivallan asiantuntija Elina Nikulainen. Panelisteina olivat Miehet ry:n Jesse Kareinen ja Miska Karhu, sekä Romaninuorten neuvoston Leif Hagert, Fem-R:n Nitin Sood ja tasa-arvovaltuutettu Jukka Maarianvaara.

Webinaarin keskiössä olivat konkreettiset ratkaisut, eli mitä me miehet voimme tehdä yhteiskunnallisen naisvihan murtamiseksi. Miehet voivat puuttua naisvihan eri muotoihin hyvin monin eri tavoin ja meidän myös kuuluu tehdä niin, sillä tutkimukset osoittavat, että miehet kuuntelevat ja uskovat herkemmin vertaisiaan, toisia miehiä. Webinaarin tarkoituksena oli tuoda esiin konkretiaa siitä, mitä kaikki miehet voivat tässä hetkessä yksilötasolla ja omassa arjessaan tehdä asioiden muuttamiseksi. Naisvihamielisessä yhteiskunnassa ei riitä, ettei itse ole väkivaltainen, vaan meidän kaikkien pitää toimia aktiivisesti väkivaltaa ja naisvihaa vastaan.

Miesten naisvihamieliseen ympäristöön puuttuminen voi esimerkiksi olla sosiaalisessa mediassa sukupuolistunutta väkivaltaa kokevien ihmisten julkaisujen jakamista, aiheeseen kantaa ottamista omassa mieskaveriporukassa tai kolmannen osapuolen tueksi menemistä tai muuten tukea julkisilla paikoilla osoittamista tilanteissa, joissa näkee toista ahdisteltavan tai häirittävän. Kaikki puuttumisen tavat ovat arvokkaita, sillä ne yleensä katkaisevat ahdistelun ja häirinnän siinä hetkessä ja saattavat sen lisäksi vaikuttaa miesten käytöksen muuttumiseen pidemmällä aikavälillä.

Miesporukoissa ei välttämättä usein mietitä, miltä asiat tuntuvat, jolloin tunnetason reflektion määrällinen vähyys saattaa osittain hankaloittaa ja etäännyttää puuttumisesta. Väkivaltaan puuttuminen aiheuttaa täysin oikeutetusti kaikenlaisia tunteita ja altistaa myös puuttujaan itseensä kohdistuvaan potentiaaliseen väkivaltaan. Sen takia on tärkeää, että miehet jakavat myös keskenään vertaisina ajatuksia siitä, miltä toimiminen tasa-arvon puolesta tuntuu – minkälaisia tunteita ja ajatuksia se herättää. Tunnetason reaktiot ovat muutenkin yhteiskunnallisen muutoksen moottori, sillä ilman tunnelatausta ei yksikään isompi yhteiskunnallinen rakenne muutu. Kaikenlaisen tunnetyön ja itsereflektion lisääminen on miehille usein tärkeää muutostyötä kohti väkivallattomampaa yhteiskuntaa.

Minkälaisia konkreettisia keinoja webinaarin panelistit nostivat esiin siitä, mitä jokainen mies voi tehdä naisvihaan puuttumiseksi? Katso #KaikkiMiehet-webinaaritallenne tästä! Muutama nosto keskustelusta:

  • Somessa voi jakaa esim. naisten ja vähemmistöjen kokemuksia ahdistelusta ja häirinnästä sekä erityisesti kuunnella toiveita siitä, minkälaisia muutoksia naiset ja vähemmistöihin kuuluvat haluavat ajattelumalleissa ja käytöksessä.
  • Itsereflektio on kaiken A ja O. Pohdi omia asenteita, ajattelumalleja ja käytöstä esimerkiksi naisiin kohdistuen.
  • Puutu miesryhmässä ilmeneviin naisia halventaviin puheisiin ja mahdollisesti naisvihamielisyyteen verhottuihin ”vitseihin”. Puheista on lyhyt matka tekoihin, jonka takia on tärkeää, että miehet puuttuvat toistensa ajattelumalleihin ennaltaehkäisevästikin.
  • Kaikilla pojilla ja miehillä tulee olla oikeus aktiiviseen tunnetyöhön ja tunneilmaisunsa kehittämiseen, esimerkiksi terapian muodossa, sillä monet ovat jääneet tunnetyön painottamisesta paitsi yhteiskunnallisten sukupuolinormien takia.
  • Kesäkuun kuntavaaleissa kannattaa äänestää ehdokasta, joka aikoo vaikuttaa lähisuhdeväkivaltaa vastaan.
  • Miesten aktiivisesta roolista keskusteltaessa tulee ottaa huomioon, että keskustelu koskettaa myös transmiehiä. Transtaustaisia miehiä ei pidä erottaa muista miehistä vaan pitäisi kysyä, mitä transyhteisön sisällä voidaan tehdä naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemiseksi.

Koko #TextMeWhenYouGetHome-keskustelu on jälleen ollut merkittävä peiliin katsomisen paikka. Se on sitä sekä meille miehille yksilö- ja ryhmätasolla että yhteiskunnallisena ja poliittisena kysymyksenä. Jokainen voi omassa elämässään reflektoida vähintään omia asenteitaan, ajattelumallejaan, sanomisiaan ja tekojaan, sekä käydä niistä keskustelua muiden miesten kanssa. Sen lisäksi tarvitaan systemaattisia järjestelmätason muutoksia esimerkiksi kasvatukseen ja opetukseen, joilla edistetään rakenteellisesti muun muassa poikien ja miesten tunnetaitoja sukupuolisensitiivisen pedagogiikan kautta, sekä suostumukseen perustuvaa kanssakäymistä ikätasoista seksuaalikasvatusta varhaiskasvatuksesta alkaen painottamalla.

Naisvihan vastustaminen ja sen kitkeminen tarkoittaa käytännössä kaikille turvallisemman yhteiskunnan luomista ja se on meidän jokaisen vastuulla sekä jokaisen etu. Tasa-arvon edistäminen on ennen kaikkea konkreettisia ja aktiivisia tekoja ja niitä me kaikki miehet voimme tehdä todella paljon enemmän.