
Viime vuonna keskustelu sukupuolistuneesta väkivallasta kävi kuumana: Gisèle Pelicot’n häpeästä kieltäytyminen ja nousu feministiseksi ikoniksi, 70 000 miehen seksuaaliväkivaltaan kannustavan Telegram-ryhmän paljastuminen, mies vai karhu -keskustelun trendaaminen sosiaalisessa mediassa ja meillä Suomessa NYTKIS ry:n tutkimus miesten asenteista naisiin kohdistuvaan väkivaltaan.
Kuten esimerkiksi kirjailija Kaari Utrio on todennut, naisten oikeuksien vaatiminen aiheuttaa aina vastareaktion — niin tälläkin kertaa. Vaikka moni poliitikko pääministeri Orpoa myöten kertoi pitävänsä asennetutkimuksen tuloksia huolestuttavana, myös vähättelyä sekä väkivallan ja sukupuolen yhteyden kiistämistä esiintyi. Mies vai karhu -meemi puolestaan kirvoitti monilta miehiltä kommentteja, joissa ihmeteltiin naisten ymmärtämättömyyttä karhujen vaarallisuudesta.
Naisvihamielisten ja väkivaltaa oikeuttavien asenteiden yleistyminen, varsinkin nuorten miesten keskuudessa, ei ole suuri yllätys. Esimerkiksi tuore Ylen artikkeli yhdeksäsluokkalaisten poikien mieltymyksestä tasa-arvon vastaisia asenteita ja ultramaskuliinista mieskuvaa levittävään Andrew Tateen kertoi karua kieltä naisvihan kasvusta ja miehisyyden kaventumisesta. Ongelma ei maton alle lakaisemalla katoa, vaan aikuisten — varsinkin miesten — on otettava sisällöt puheeksi nuorten kanssa ja haastettava niitä.
Ongelmien juurisyynä on miesten tapa irtisanoutua tasa-arvokeskustelusta ja ulkoistaa se naisille. Feminismi on luonteeltaan kyseenalaistavaa, ylpeästi (sortavista rakenteista saatua) iloa pilaavaa ja itsereflektiota peräänkuuluttavaa, eikä miehiä ole kasvatettu käsittelemään näistä seuraavaa epämukavuutta. Andrew Tate rikastui alunperin huijaamalla rahaa yksinäisiltä miehiltä myymällä heille katteettomia lupauksia seksistä ja parisuhteesta seksityöhön pakottamiensa naisten avulla. Nyt hän kaupittelee ihannetta stereotyyppisestä miesihanteesta, jonka ostaminen näyttää olevan monelle miehelle huomattavasti helpompaa kuin tunnistaa haitallisia rakenteita järjestelmässä, josta on todennäköisesti itsekin hyötynyt.
Vaikeudesta huolimatta miesten vastarinta taantumukselle on nyt kriittisen tärkeää. Kansainvälinen antigender-liikehdintä vastustaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksia ympäri maailmaa, josta tuoreena esimerkkinä Yhdysvaltain abortti- ja transoikeuksien heikentyminen. Myös Euroopassa ja Suomessa nämä trendit nostavat rumaa päätään, kun tasa-arvon ja ihmisoikeuksien puolustamista kauhistellaan epämääräisenä “wokena” ja ministeritasolla irtisanoudutaan sateenkaarivähemmistöjä puolustavista liittoumista. Jos tämä taistelu leimataan jälleen naisten ja vähemmistöjen asiaksi, edessä on pitkä ja kivinen tie jolta ei taka-askelia puutu.
Todellinen muutos on mahdollinen vain, jos sitä ajavat kaikki — myös miehet. Vain miehet voivat korjata mieskulttuuriin liittyvät ongelmat. Miehet ry kantaa oman vastuunsa feministisen miesaktivismin sanansaattajana Suomessa: tältä vuodelta ei kampanjoita ja kannanottoja tule puuttumaan.
Liity sinäkin vastarintaan!
Ville Savonlahti
kirjoittaja on Miehet ry:n puheenjohtaja
Viimeisimmät kommentit