Julkaisimme Miehet ry:n tavoitteet vuoden 2023 eduskuntavaaleihin kansainvälisenä miestenpäivänä 19.11.2022 somekanavissamme. Tässä kirjoituksessa avaamme niitä vielä lisää.
Miehet ry tekee työtä väkivallattomamman yhteiskunnan eteen, jossa poikien ja miesten hyvinvointiin kiinnitetään huomiota esimerkiksi monipuolistamalla sukupuolinormeja, panostamalla nuorten miesten osallisuuteen sekä kitkemällä radikalisoitumista. Tasa-arvoisemman ja yhdenvertaisemman Suomen puolesta tulee tehdä määrätietoisia ja järjestelmällisiä, konkreettisia tekoja, joiden esitämisessä eduskunta on avainasemassa.
Miehet ry:n eduskuntavaalitavoitteet 2023 ovat:
Tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä maanpuolustukseen. Asevelvollisuus- ja siviilipalveluslait on uudistettava tasa-arvoisiksi ja syrjimättömiksi. Asevelvollisuuden ei tule perustua sukupuoleen, eikä palveluksesta tai kutsunnoista kieltäytymisestä pidä rangaista. Suomi on saanut kansainvälisesti kritiikkiä nykyisestä tavastaan järjestää asevelvollisuus muun muassa YK:n ihmisoikeuskomitealta ja Amnestylta, jotka ovat huomauttaneet esimerkiksi totaalikieltäytyjien rankaisemisen ongelmallisuudesta. Asevelvollisuuskannoistamme voi lukea tarkemmin täältä.
Loppu väkivallalle. Suomen on laadittava sukupuolistuneen väkivallan vastainen toimintaohjelma. Sukupuolistuneen väkivallan vastainen toimintaohjelma tukee Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelman tavoitteiden täysimääräistä täytäntöönpanoa. Ohjelmalla linjataan erityisesti toimenpiteitä väkivallan tekijöiden parissa tehtävään kansalliseen ja paikalliseen, esimerkiksi hyvinvointialueilla toteutettavaan työhön. Ohjelma sisältää muun muassa kohdennetut toimet poikien ja nuorten miesten yhteiskunnallisen eriarvoistumisen ja siten radikalisoitumisen torjumiseksi. Väkivalta loppuu vain sillä, etteivät väkivaltaa tekevät tee sitä. Lue lisää aiheesta puheenjohtajamme blogikirjoituksesta Naisjärjestöjen Keskusliitolle.
Pidetään huolta ihmisoikeuksista. Torjutaan ihmisoikeusvastaista liikehdintää, erityisesti tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta vastustavaa anti-genderia. Anti-gender-liikehdintä tulee kirjata kansallisesti ja kansainvälisesti tunnistettujen, turvallisuutta uhkaavien ilmiöiden ja yhteiskuntakehityksen piiriin osana turvallisuuspoliittista selontekoa. Suomi on äskettäin saanut palautetta YK:n yleismaailmallisessa määräaikaistarkastelussa (UPR) tarpeesta vastata vihapuheeseen. Samaan aikaan EU-tason vihapuheen vastaisia lainsäädännöllisiä toimia on valmisteltu Euroopan komissiossa.
Anti-gender-liikehdinnän vastainen toiminta vahvistaa muun muassa naisten seksuaali- ja lisääntymisterveyttä ja -oikeuksia, sekä seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvien ihmisten perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Anti-genderin sanomaa levitetään esimerkiksi netin miesvaltaisilla alustoilla. Tällöin anti-gender-liikehdinnän vastustaminen on samalla panostusta miesten radikalisoitumisen vastaiseen työhön.
Feminismiä ulkopolitiikkaan. Suomen tulee liittyä osaksi feministisen ulkopolitiikan yhteisrintamaa, joka kattaa maita Alankomaista ja Saksasta Kanadaan ja Chileen. Suomen tulee myös kantaa isompaa vastuuta ihmisoikeuksien toteutumisesta olemalla osa kasvavaa globaalia yhteisöä. Osana feminististä ulkopolitiikkaa Suomi sitoutuu erityisesti tyttöjen ja naisten oikeuksien, osallisuuden sekä hyvinvoinnin täysimääräiseen edistämiseen kaikessa ulkopoliittisessa toiminnassaan. Lisäksi feministisen ulkopolitiikan avulla voidaan tukea esimerkiksi globaalissa etelässä toteutettavia sukupuolistuneen väkivallan vastaisia hankkeita, kuten poikiin ja nuoriin miehiin kohdistuvaa niin sanottua tekijätyötä.
Viimeisimmät kommentit